Poliittinen korrektius

Rasistiset vitsit ovat tärkeitä ja hyssyttelevä poliittinen korrektius sortovaltaa, sanoo tähtifilosofi

Poliittinen korrektius on ilmaisu, jota on Suomessakin heitelty viime kuukausina ilmaan tiuhaan.

Päällisin puolin ilmauksella tarkoitetaan kielenkäyttöä ja toimintaa, jossa pyritään olematta ärsyttämättä ja erityisesti loukkaamatta ketään.

Solvausmielessä poliittista korrektiutta käytetään, kun tällaisten vaatimusten katsotaan menneen yli: esimerkiksi kun koomikko kertoo rasistiseksi tulkittavan vitsin tai kun joku esittää asiasta tai toisesta railakoita mielipiteitä, jotka tuomitaan julkisesti.

Nyt poliittisen korrektiuden inhoajat saavat tuekseen raskaan sarjan tekijän: Filosofian maailmassa ristiriitaisena supertähtenä tunnettu vasemmistolainen ajattelija, slovenialainen Slavoj Žižek näet panee tuoreella Big Think -sivuston videolla poliittisten korrektiuden todella pakettiin.

Žižekin mukaan poliittinen korrektius edustaa eräänlaista sortovaltaa eli "totalitarismia", joka on jopa pahempaa kuin vanhanaikainen käskytysajattelu.

"Vanhanajan 'ankara' isä saattoi käskeä lasta, että mene tapaamaan isoäitiä, en välitä yhtään haluatko vai et ja ihan sama, mitä ajattelet. Tämä on OK, koska silloin minulla on yhä mahdollisuus kapinoida ja olla toista mieltä", filosofi sanoo.

"Tällainen sanotaanko postmoderni ja ei-autoritaarinen isä taas sanoo, että isoäiti rakastaa sinua, mutta päätät ihan itse, menetkö vai et."

Žižekin mielestä jälkimmäinen vaihtoehto on pahempi, koska tässä esimerkissä isä ei käske lastaan vain menemään vieraisille, vaan piilotetusti myös yrittää sanoa, mitä lapsen pitäisi tuntea isoäidistään.

Isä siis sanelee, mitkä ovat oikeita tunteita, eikä lapselle jää näennäisesti muita vaihtoehtoja.

Tästä Žižek pääsee "rasistisiin" vitseihin, joita hänen mielestään pitää voida kertoa "oikeassa ilmapiirissä".

"Tästä syntyy räävitön yhteys, joka itse asiassa lähentää meitä ihmisinä", Žižek sanoo.

Hän ottaa esimerkin nuoruutensa Jugoslaviasta, jossa serbit, kroaatit ja muut kansat kertoivat Žižekin mukaan jatkuvasti räävittömiä vitsejä toisistaan, mutta "eivät toisiaan vastaan".

"Ne olivat sopimattomia rasistisia juttuja, mutta ne synnyttivät ihanan tunteet yhteisestä räävittömästä solidaarisuudesta", filosofi sanoo.

"Ja kun Jugoslaviassa sitten syttyi sisällissota, vitsit katosivat ensimmäisenä."

Koska poliittinen korrektius opettaa ihmisille, miten ainoastaan saa ajatella ja tuhoaa ihmisen välillä vallinneen kaoottisen ja siksi vapaan yhteyden, se tulee samalla edistäneeksi rasismia, Žižek julistaa.

"Siinä [poliittisessa korrektiudessa] on lopulta kyse itsekurista, joka ei todella luo mahdollisuuksia rasismin kukistamiseen", hän toteaa.

Žižek kertoo heittävänsä huumorilla rasistisiksi tulkittavaa herjaa kuulijoidensa kanssa jatkuvasti. Näin filsofin onnistuu luomaan heihin aidomman yhteyden kuin mihin luennoilla ja puhetilaisuuksissa muuten pystyisi.

"Meidän täytyy varoa, ettemme kamppaile rasismia vastaan tavalla, joka lopulta tuottaa – jos nyt ei suoranaista rasismia – niin ainakin olosuhteita rasismin synnylle."

Žižek tunnetaan eräänalaisena akateemisen ajattelun supertähtenä, jota osa yliopistoväestä vierastaa, osa taas rakastaa. Hänen argumentaatiotaan on pidetty osin epäloogisena ja sekavana, osin taas hänen popularisoiva mielipiteitään ihaillaan. Žižek työskentelee Ljubljanan yliopistossa.

www.nyt.fi/a1305949155829
Slavoj Zizek